New Yorkin vuoden 2022 ehdotus kryptoyritysten valvontamaksuista

New Yorkin rahoitusvalvontaviranomainen NYDFS esitteli joulukuussa 2022 luonnoksen siitä, miten virtuaalivaluuttayritysten valvonta- ja tarkastuskustannukset perittäisiin luvanhaltijoilta. Artikkeli kuvasi kymmenen päivän alustavaa kommentointia ja sen jälkeen kuudenkymmenen päivän virallista lausuntoaikaa osavaltion säädösrekisterissä julkaisemisen jälkeen. Kyse oli tuolloin ehdotuksesta.

Maksujen perimiseen tarvittava toimivalta oli jo annettu vuoden 2022 budjettilainsäädännöllä. Säännöksen oli määrä täsmentää sen toteutus. NYDFS halusi rahoittaa omaa valvontaansa ja palkata osaavaa henkilöstöä kuluttajansuojan vahvistamiseksi. Valvontaryhmää laajentaisi siis viranomainen, ei maksuja suorittava yritys.

New Yorkissa oli jo toimilupia, valvontaa ja seuraamuksia koskeva järjestelmä. Vuonna 2015 hyväksytty 23 NYCRR Part 200 edellyttää soveltamisalaan kuuluvalta virtuaalivaluuttaliiketoiminnalta lupaa tietyin poikkeuksin. Oikeusperustana on Financial Services Law eli FSL.

Tausta auttaa erottamaan valvonnan rahoittamista koskevan ehdotuksen varsinaisesta toimiluvasta sekä erillisistä louhinnan ympäristörajoituksista.

Virtuaalivaluuttojen sääntelyn tausta New Yorkissa

BitLicense on ollut osavaltion tunnetuimpia ja kiistellyimpiä virtuaalivaluuttatoimia.

BitLicense

BitLicense on NYDFS:n Part 200:n nojalla myöntämä toimilupa. Järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2015. Se koskee määritelmän mukaista liiketoimintaa eikä yleistä lupaa, joka jokaisen yksityisen kryptovaluutan omistajan pitäisi hankkia.

Alan toimijat arvostelivat vaatimuksia kalliiksi ja uusille yrityksille vaikeiksi. Heidän mukaansa ne saattoivat jarruttaa markkinoille tuloa ja innovointia. Tämä oli alan kritiikkiä, ei vahvistus siitä, että kaikkien muiden rahoituslaitosten velvoitteet olisivat kevyemmät.

Myöhemmässä ehdollisten lupien mallissa hakija saattoi tehdä yhteistyötä nykyisen luvanhaltijan kanssa. Tarkoitus oli auttaa uutta toimijaa luvan hakemisessa. Ohjausta tarvitsi uusi hakija, ei vakiintunut yritys.

Malli ei velvoittanut nykyistä toimijaa auttamaan jokaista hakijaa. Se ei myöskään poistanut automaattisesti hakemusmaksuja, lakikuluja tai muita toimilupavaatimuksia.

BitLicense pysyi kiistakysymyksenä, ja kriitikoiden mukaan se sai yrityksiä harkitsemaan muita lainkäyttöalueita. Vuonna 2022 keskusteluun tuli myös määräaikainen kielto myöntää tiettyjä fossiilisähköön perustuvan proof-of-work-louhinnan päästölupia.

Kahden vuoden lupatauko tietyssä PoW-louhinnassa

Kuvernööri Kathy Hochul allekirjoitti lain 22. marraskuuta 2022. Se toi kahden vuoden määräaikaisen tauon tiettyihin PoW-louhinnan lupiin. Rajaus koski fossiilipolttoaineita käyttäviä sähköntuotantolaitoksia, jotka toimittivat sähköä suoraan tällaiseen louhintaan. Uusien lupien lisäksi se koski uusimista, joka lisäisi louhinnan sähkönkulutusta. Kaikkea kryptolouhintaa ei kielletty.

Vesivoima ei kuulunut juuri tähän fossiilipolttoaineita koskevaan rajaukseen. Nykyisillä laitoksilla saattoi silti olla erillisiä ympäristölupakysymyksiä; Greenidge Generation ei ollut automaattisesti vapautettu kaikesta lupavalvonnasta. Kahden vuoden jakso oli 22.11.2022–22.11.2024, ei uusi nykyhetkessä alkava kielto.

Blockchain Associationin edustajat ja muut alan toimijat pitivät rajoitusta vakavana esteenä ja viittasivat myös BitLicenseen. Kannattajat puolestaan korostivat proof-of-work-louhinnan ympäristövaikutuksia ja vaativat laajaa vaikutusselvitystä. Kyse oli erilaisten etujen ja riskien arvioinnista.

Tässä tilanteessa esiteltiin ehdotus NYDFS:n valvontakustannusten jakamisesta luvan saaneille virtuaalivaluuttayrityksille. Se oli louhinnan ympäristösäännöistä erillinen asia.

Virtuaalivaluuttayritysten valvontamaksut

NYDFS katsoi maksujen mahdollistavan henkilöstön, valvonnan ja kuluttajansuojan vahvistamisen. Assessment tarkoittaa tässä maksuosuuden määräämistä, ei pelkkää yrityksen arviointia. Ehdotus koski Part 200:n mukaisia luvanhaltijoita. Mallissa oli neljä ennakollista neljännesvuosimaksua ja tilikauden lopullisiin kustannuksiin perustuva tasaus, yhteensä viisi laskutuskertaa.

Laskutuksen perusta

Neljännesvuosimaksu olisi noin neljäsosa arvioidusta vuosimaksusta, jonka pohjana olivat viranomaisen asianomaiset toimintakustannukset. Se ei tarkoittanut 25 prosentin osuutta yrityksen liikevaihdosta.

Viides laskutuskerta olisi tasaus toteutuneisiin vuosikustannuksiin. Siitä saattoi seurata lisämaksu tai hyvitys, ei automaattisesti viidettä samansuuruista neljännesvuosimaksua. New Yorkin tilikausi alkaa 1. huhtikuuta ja päättyy 31. maaliskuuta.

Jos lupa olisi voimassa osankin neljänneksestä, maksu määräytyisi koko neljännekselle. Maksuaika olisi kolmekymmentä päivää laskutuksesta, ei välttämättä yksi kalenterikuukausi.

Mistä kokonaiskustannus muodostuu?

Vuotuiseen maksuun kuuluisi valvontaosa ja sääntelyosa. Perusteena olisivat NYDFS:n kyseiseen valvontaan liittyvät kustannukset, eivät yrityksen omat toimintamenot.

Valvontaosa perustui toiminnan laajuuteen. Puolet valvontatunneista jaettaisiin tapahtumamäärän ja toinen puoli asiakkaiden puolesta säilytettyjen virtuaalivaluuttojen dollarimääräisen arvon perusteella. Pelkkä siirtomäärä ei siis kuvannut koko laskentaa.

Tapahtumamäärä tarkasteltiin edelliseltä kalenterivuodelta ja säilytysvarat aiempien neljännesten loppusaldojen keskiarvona. Pieni, keskisuuri ja suuri ryhmä saisi vastaavasti 5, 15 tai 30 prosentin osuuden kummankin puolikkaan valvontatunneista. Ryhmän tunnit jaettaisiin sen luvanhaltijoille. Prosentit eivät olleet suoraan asiakkaiden varoista perittäviä maksuja.

Sääntelyosa liittyi tarkastuskustannuksiin, ja se jaettiin asianomaisista kokonaiskuluista valvontaosan vähentämisen jälkeen. Valvonnan tuntihinta perustui henkilöstön keskimääräiseen palkkaan ja henkilöstöetuihin.

Hintaan sisältyi lisäksi viranomaisen johdon määrittämä osuus yhteisistä toimintamenoista. Kyse ei ollut asiakkaiden saldojen kertomisesta rangaistusmaksulla.

Luvanhaltija saattoi olla yksityishenkilö, yhtiö, yhdistys, trusti tai muu organisaatiomuoto, jolla on Part 200:n mukainen lupa. Soveltamisala määräytyi luvanvaraisen toiminnan perusteella.

Viivästysmaksut ja valvontatoimet

Maksamatta jättämisestä saattoi seurata soveltuvan lain mukaisia viivästysmaksuja, korkoa ja muita toimia. FSL ja State Finance Law ovat oikeusperustoja, eivät viranomaisia. Luvan keskeyttäminen tai peruuttaminen kuului mahdollisiin toimiin, mutta jokainen myöhästyminen ei automaattisesti päättäisi lupaa.

Muut luvat ja maksujärjestelmät

Pankkiorganisaatioiden ja rajattua toimintaa harjoittavien trustiyhtiöiden toimintaan sovellettaisiin edelleen Part 101:n maksuja. Part 102 koski Part 200:n lupaa. Jos toimijalla oli sekä trustitoimilupa että virtuaalivaluuttalupa, ne voitiin laskuttaa erikseen. Kyse ei ollut yleisestä vapautuksesta valvontamaksuista.

Vahvempaa valvontaa vai markkinoille tulon este?

NYDFS:n mukaan rahoitus vahvistaisi valvontaa ja luotettavaa toimintaympäristöä. Tämä oli viranomaisen tavoite, ei takuu kaikkien ongelmien poistumisesta.

Kriitikot pelkäsivät lisäkustannusten heikentävän uusien yritysten kannattavuutta ja hidastavan kasvua. Keskustelussa punnittiin valvonnan hyötyjä ja säännellyille yrityksille aiheutuvia kustannuksia.

Artikkeli kuvasi vuoden 2022 keskustelua BitLicensen ja rajatun louhintalupatauon rinnalla. Maksumalli hyväksyttiin myöhemmin Part 102:na huhtikuussa 2023. Sitä ei siten pidä esittää edelleen avoimena lausuntopyyntönä.