EKP:n kysely: pankkien luottoehdot kiristyivät euroalueen yrityksille

Euroopan keskuspankin mukaan euroalueen yritykset ilmoittivat 26. lokakuuta 2026, että pankkilainojen korot ja muut luottoehdot kiristyivät edelleen nettomääräisesti vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä ja että pankkilainojen saatavuus heikkeni enemmän kuin rahoitustarpeet vähenivät. Tiedot käyvät ilmi yritysten rahoituksen saantia koskevan kyselyn (SAFE) 40. kierroksen tuloksista.

Nettomääräisesti 46 % yrityksistä ilmoitti pankkilainojen korkojen nousseen, kun edellisellä neljänneksellä vastaava osuus oli 42 %. Suurista yrityksistä nettomääräisesti 55 % ilmoitti korkojen noususta, kun osuus oli aiemmin 41 %. Pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yrityksistä) näin ilmoitti nettomääräisesti 38 %, kun osuus oli aiemmin 43 %. Nettomääräisesti 27 % yrityksistä ilmoitti muiden rahoituskustannusten, kuten maksujen, palkkioiden ja provisioiden, kasvaneen. Edellisellä neljänneksellä osuus oli 31 %. Nettomääräisesti 14 % ilmoitti vakuusvaatimusten tiukentuneen, kun osuus oli aiemmin 10 %.

EKP:n hintaehtoja kuvaava indikaattori viittasi ehtojen kiristyneen edelleen samalla tavoin pk-yrityksillä ja suurilla yrityksillä, ilmenee tiedotteen yhteydessä julkaistusta koko raportista. Indikaattori perustuu faktorianalyysiin, jossa tarkastellaan pankkilainojen korkojen ja muiden kustannusten muutoksia, vakuusvaatimuksia, yritysten taloudellista asemaa voittojen, luottohistorian ja oman pääoman perusteella sekä yritysten käsityksiä pankkien halukkuudesta myöntää luottoa. Näin saatu yhdistelmä skaalataan välille -100–100. Viimeisten kuuden kuukauden ajalta ilmoittaneiden yritysten alaryhmässä nettomääräinen osuus korkojen noususta ilmoittaneista kasvoi jyrkästi: se oli 42 %, kun edellisellä kuuden kuukauden jaksolla osuus oli 25 %. Muiden rahoituskustannusten noususta ilmoitti 36 %, kun edellisellä kuuden kuukauden jaksolla osuus oli 35 %.

Saatavuus, rahoitustarpeet ja rahoitusvaje

Yritysten mukaan pankkilainojen saatavuus heikkeni vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä nettomääräisesti 5 %, kun toisella neljänneksellä heikkeneminen oli nettomääräisesti 1 %. Saatavuuden heikkenemisestä ilmoittivat sekä pk-yritykset (netto-osuus -5 %, aiemmin -4 %) että suuret yritykset (netto-osuus -6 %, aiemmin 4 %). Samaan aikaan nettomääräisesti 2 % yrityksistä ilmoitti pankkilainatarpeensa vähentyneen. Edellisellä neljänneksellä nettomääräisesti 2 % ilmoitti tarpeen kasvaneen. Pk-yritysten rahoitustarpeet pysyivät pääosin ennallaan (netto-osuus 1 %, aiemmin 2 %), kun taas suuret yritykset ilmoittivat tarpeiden vähentyneen (netto-osuus -6 %, aiemmin 3 %).

Tämän seurauksena pankkilainojen rahoitusvajeindikaattori, joka kuvaa rahoitustarpeiden ja saatavuuden muutosten välistä eroa yritystasolla, pysyi positiivisena: nettomääräisesti 2 % yrityksistä, kun edellisellä neljänneksellä vastaava osuus oli 3 %. Yrityskoon mukaan tarkasteltuna pk-yritysten rahoitusvaje oli nettomääräisesti 5 %, sama kuin edellisellä neljänneksellä. Suurilla yrityksillä se pysyi pääosin ennallaan ja oli nettomääräisesti -1 %, kun edellisellä neljänneksellä osuus oli 1 %.

Myös muiden rahoitusmuotojen osalta paineet olivat samankaltaisia. Nettomääräisesti 11 % yrityksistä ilmoitti luottolimiittien tarpeen kasvaneen, mikä oli sama osuus kuin edellisellä neljänneksellä. Luottolimiittien saatavuus heikkeni nettomääräisesti -4 %, kun edellisellä neljänneksellä vastaava osuus oli -3 %. Kauppaluoton tarve kasvoi nettomääräisesti 12 %, kun edellisellä neljänneksellä osuus oli 14 %. Saatavuus pysyi pääosin ennallaan: netto-osuus oli 1 %, kun se oli aiemmin 4 %. Yhdistelmärahoitusvajeindikaattori, joka kattaa pankkilainat, luottolimiitit, kauppaluoton, velkapaperit ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen, oli viimeisten kuuden kuukauden ajalta positiivinen, nettomääräisesti 2 %. Edellisellä jaksolla osuus oli 3 %. Pk-yritysten netto-osuus oli 3 % ja suurten yritysten -1 %.

Lainahakemukset, esteet ja rahoitusta rajoittavat tekijät

Kolmannella neljänneksellä 22 % yrityksistä haki pankkilainaa, kun edellisellä neljänneksellä osuus oli 23 %. Pk-yrityksistä lainaa haki 18 % ja suurista yrityksistä 29 %. Lannistuneiksi lainanhakijoiksi eli yrityksiksi, jotka tarvitsivat lainaa mutta eivät hakeneet sitä hylkäämisen pelossa, luokiteltiin 4 % yrityksistä. Yleisin syy olla hakematta lainaa oli riittävä sisäinen rahoitus, jonka mainitsi 50 % yrityksistä. Edellisellä neljänneksellä osuus oli 45 %.

Niistä yrityksistä, jotka pitivät pankkilainaa liiketoimintansa kannalta merkityksellisenä, 7 % kohtasi lainaa hakiessaan esteitä. Edellisellä neljänneksellä osuus oli 5 %. Tähän ryhmään lasketaan hylätyt hakemukset, lainatarjoukset, joista kieltäydyttiin liian korkeiden lainakustannusten vuoksi, lannistuneet lainanhakijat sekä hakemukset, joiden perusteella myönnettiin vain rajallinen määrä lainaa. Pk-yrityksistä lannistuneita oli 5 %, kun suurista yrityksistä heitä oli 3 %. Nettomääräisesti 5 % yrityksistä ilmoitti pankkien luotonantohalukkuuden parantuneen, kun edellisellä neljänneksellä osuus oli 6 %. Muutos johtui suurista yrityksistä, joiden netto-osuus oli 10 %, kun se oli aiemmin 12 %. Pk-yritysten netto-osuus oli 3 %, kun se oli aiemmin 2 %. Yritykset ilmoittivat myös nettomääräisesti 4 prosentin parannuksesta tavarantoimittajien halukkuudessa myöntää kauppaluottoa. Edellisellä neljänneksellä osuus oli 2 %.

Yritykset mainitsivat edelleen yleisen talousnäkymän tärkeimmäksi ulkoisen rahoituksen saatavuutta rajoittavaksi tekijäksi. Netto-osuus oli 31 %, kun edellisellä kierroksella se oli 29 %. Suuret yritykset olivat nettomääräisesti 35 prosentin osuudella pessimistisempiä kuin pk-yritykset, joiden osuus oli 29 %. Tämä poikkesi aiemmista neljänneksistä, jolloin suuret yritykset olivat olleet pk-yrityksiä optimistisempia. Nettomääräisesti 9 % yrityksistä ilmoitti yrityskohtaisen myynti- ja voittokehityksen näkymän vaikuttaneen kielteisesti, kun osuus oli aiemmin 10 %. Oman pääoman (netto-osuus 6 %, aiemmin 7 %) ja luottokelpoisuuden (netto-osuus 7 %, aiemmin 10 %) vaikutus pysyi myönteisenä.

Seuraavien kolmen kuukauden aikana nettomääräisesti 8 % yrityksistä odottaa pankkilainojen saatavuuden heikkenevän. Edellisellä neljänneksellä netto-osuus oli -2 %. Nettomääräisesti 4 % ennakoi luottolimiittien saatavuuden heikkenevän, kun edellisellä neljänneksellä osuus oli -3 %. Kauppaluoton saatavuuden netto-osuudeksi odotetaan -2 %, eli sen ennakoidaan pysyvän ennallaan.

Liikevaihto, kustannukset ja maakohtaiset tiedot

Nettomääräisesti 4 % yrityksistä ilmoitti liikevaihdon kasvaneen, kun edellisessä kyselyssä osuus oli 9 %. Suuryrityksissä vastaava osuus oli 13 %, edellisen 20 %:n jälkeen, ja pk-yrityksissä −1 %, edellisen 3 %:n jälkeen. Nettomääräisesti 27 % yrityksistä odottaa liikevaihtonsa kasvavan seuraavan vuosineljänneksen aikana. Osuus oli pk-yrityksissä 24 % ja suuryrityksissä 31 %. Nettomääräisesti 21 % yrityksistä ilmoitti voittojensa pienentyneen, kun edellisessä kyselyssä osuus oli 16 %. Kustannuspaineet pysyivät suurina: nettomääräisesti 71 % yrityksistä ilmoitti materiaali- ja energiakustannusten nousseen, kun edellisessä kyselyssä osuus oli 77 %, ja 57 % ilmoitti työvoimakustannusten nousseen, edellisen 59 %:n jälkeen. Nettomääräisesti 17 % yrityksistä ilmoitti korkomenojensa kasvaneen, kun edellisessä kyselyssä osuus oli 16 %. Suuryrityksissä osuus oli 20 % ja pk-yrityksissä 15 %.

Taloudellisesti haavoittuvien yritysten osuus pysyi 4 prosentissa. Näiksi yrityksiksi luokiteltiin yritykset, jotka ilmoittivat samanaikaisesti liikevaihdon laskeneen, voittojen pienentyneen, korkomenojen kasvaneen ja velkojen suhteen varoihin kasvaneen tai pysyneen ennallaan. Haavoittuviksi luokiteltiin 5 % suuryrityksistä ja 3 % pk-yrityksistä. Taloudellisesti vakaita yrityksiä oli myös 4 %. Nettomääräisesti 8 % yrityksistä ilmoitti kiinteiden investointiensa kasvaneen, kun edellisessä kyselyssä osuus oli 6 %. Nettomääräisesti 11 % odottaa lisäävänsä investointejaan vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä.

Tuotanto- ja työvoimakustannukset (63 % yrityksistä) sekä ammattitaitoisen työvoiman saatavuus (61 %) olivat edelleen yleisimmin mainittuja merkittäviä huolenaiheita. Seuraavina tulivat asiakkaiden löytäminen (52 %) ja kilpailu (43 %). Rahoituksen saatavuuden mainitsi 26 % yrityksistä, mukaan lukien 29 % suuryrityksistä ja 24 % pk-yrityksistä. Maakohtaisesti pankkilainojen saatavuus heikkeni nettomääräisesti 18 % sekä Saksassa, jossa edellisessä kyselyssä osuus oli −9 %, että Ranskassa, jossa se oli −5 %. Rahoitusvaikeuksia oli 12 prosentilla yrityksistä Saksassa ja Itävallassa. Taloudellisesti haavoittuvien yritysten osuus Ranskassa nousi 12 prosenttiin, edellisen 7 prosentin jälkeen.

Otoksen muutokset ja inflaatio-odotukset

Ensimmäistä kertaa kyselyyn vastanneet muodostivat tällä kierroksella enemmistön otoksesta. EKP:n mukaan tämän vuoksi numeerisiin kysymyksiin, kuten myyntihintoja, tuotantopanosten kustannuksia ja inflaatiota koskeviin odotuksiin liittyviä vastauksia on tässä vaiheessa vaikea tulkita. Raportissa julkaistiin siksi myös tulokset yrityksistä, jotka osallistuivat sekä toisen että kolmannen vuosineljänneksen kyselykierrokselle.

Useita kertoja kyselyyn vastanneet odottavat myyntihintojen nousevan keskimäärin 3,6 % seuraavien 12 kuukauden aikana. Edellisessä kyselyssä odotus oli 2,5 %. Koko otoksen perusteella keskimääräiseksi nousuksi ennakoidaan 7,1 %, kun edellisessä kyselyssä odotus oli 3,2 %. Useita kertoja vastanneiden palkkaodotusten keskiarvo oli 2,7 %, edellisen 2,4 %:n jälkeen. Koko otoksessa vastaava luku oli 4,7 %, edellisen 2,5 %:n jälkeen. Useita kertoja vastanneiden yhden vuoden inflaatio-odotuksen mediaani pysyi 3,0 prosentissa, kun taas kolmen vuoden mediaani nousi 3,1 prosentista 3,2 prosenttiin ja viiden vuoden mediaani 3,0 prosentista 3,1 prosenttiin. Koko otoksessa yhden vuoden mediaani nousi 3,0 prosentista 4,0 prosenttiin, ja kolmen sekä viiden vuoden mediaanit nousivat molemmat 5,2 prosenttiin aiemmista 3,0 ja 3,1 prosentista. Inflaatio-odotuksiin liittyvistä riskeistä 65 % yrityksistä arvioi viiden vuoden näkymään liittyvien riskien painottuvan inflaation nopeutumiseen, 25 % piti riskejä tasapainoisina (edellisessä kyselyssä 26 %) ja 9 % arvioi riskien painottuvan inflaation hidastumiseen; osuus pysyi ennallaan.

Kysely toteutettiin 26. elokuuta ja 2. lokakuuta 2026 välisenä aikana, ja siihen osallistui 12 822 euroalueen yritystä. Niistä 11 917:ssä eli 93 prosentissa oli alle 250 työntekijää. Noin puolet yrityksistä vastasi heinäkuun ja syyskuun 2026 välistä ajanjaksoa koskeviin kysymyksiin, ja loput huhtikuun ja syyskuun 2026 välistä ajanjaksoa koskeviin kysymyksiin. SAFE-kysely on toteutettu neljännesvuosittain vuodesta 2024 lähtien. Tällä kierroksella kysymys Q32 otettiin uudelleen käyttöön kuuden kuukauden viitejakson osalta, ja siihen lisättiin uusi alikysymys Q32a teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvistä varoista. Lisäksi kyselyyn lisättiin vientimarkkinoita ja maksuviivästyksiä koskevia kysymyksiä.